Sarja käsittelee internetistä löytyviä, pääasiassa öyh-kommentteja, joiden esittäjinä ovat usein ne poliittisen kulhon reunoilta kaavitut inhottavat klöntit.
Sisältää näkemyksiä yhteiskunnallisista ongelmista.
Kirjoittajan tervehdys: jokaisen ihmisen lempipuuhaa netissä on lukea erilaisten somekeskusteluiden kommenttikenttiä, ja naureskella öyhöttäjille. Tähän sarjaan kokoan niitä kokonaisuuksia, joissa turhaudun ihmisen yksinkertaisuuden edessä. Tekstissä viitataan oikeisiin ihmisiin, eivätkä näkemykset ole fiktiota. Siteeratut kohdat ovat aina korjattu sellaisiksi, ettei niissä olisi kielioppivirheitä, jotka ovat yleisiä tälle ryhmälle, jota nimitän "äänekkääksi kansanosaksi".
Äänekäs kansanosa on siis se ryhmä, joka öyhöttää milloin mistäkin (tuulivoimalat, kasvisruoka, sähköautot tms.), ilman että ottavat selvää mistään ja lähtevät sekavoittamaan ihmismaailmaa lihmaisella tunnekärjellä. Joku saattaa oivaltaa mihin tosielämän ihmisryhmään Äänekkäät viittaavat, mutta en sano sitä tässä ääneen, jotta se ei selviäisi heille itselleen.
“Miksi suomalaisten pitäisi pyrkiä hiilineutraaliuteen, kun Kiina saastuttaa sen minkä ehtii? Lisäksi ilmastonmuutos on ilmastolobbareiden ja vihreiden pelottelua, jonka tarkoituksena on ahdistaa nuoria.”
Niin. Miksipä kenenkään tulisi ylipäätään tehdä ikinä mitään?
Ilmastoväkeä syytetään usein siitä, että he pelottelevat kansaa ja erityisesti nuoria ilmastokriisillä. On nähty puheenvuoroja, joissa aikuinen ihminen tirauttaa pari kyyneltä ja murtuneella äänellä kertoo, kuinka nuoret kärsivät ilmastopaniikista. Mennään tähän ajatukseen syvemmälle. Onko tällainen kyynelehtivä ihmispolo oikea taho kertomaan, mikä nuoren ilmastoahdistuksen oikeasti aiheuttaa? Siis kokeeko nuori ahdistusta siitä, että ympärillä lietsotaan paniikkia, vai onko hän aiheellisesti huolissaan ilmaston nykytilasta ja siitä minkälaisen ilmastodenialistisen kuplan aikuiset ihmiset hänen ympärilleen ovat luoneet? Väitän, että nuorissa on tulevaisuus. Heitä ei pitäisi kasvattaa sellaisessa ilmastotynnyrissä, jossa aikuiset näyttävät mallia ilmastonmuutoksen kieltämisestä. Ilmastonmuutoksesta on syytä puhua yhä enemmän jo ensimmäisestä kouluvuodesta saakka, ja mikäli kotiväki on liha & peruna -väkeä, jotka ovat vakaasti sitä mieltä että ilmastonmuutos on epätosi, tulisi koulun ottaa kotiväki puhutteluun ja tarvittaessa ohjata jonkinlaiseen koulutukseen. Siinä se ongelman ydin lie piileekin. Koulussa opetetut asiat voidaan kotona kumota vedoten milloin mihinkin viherhapatukseen. Osaavista lapsista voi kasvaa tietämättömiä ja välinpitämättömiä ihmisiä, kun he joutuvat kasvamaan ympäristössä, jossa ilmastonmuutosta ei uskota.
Palataan alkuun. Miksi me, kun muutkaan ei. Onko meidän tehtävämme olla aina se viimeinen, joka tekee yhtään mitään? Miksi ei Suomi voisi olla ensimmäisten joukossa tekemässä kestävää ympäristöpolitiikkaa, ja tulla välillä tunnetuksi myös hyvistä asioista, eikä vaikkapa KOK-PS -hirviöhallituksesta. Toiseksi suurimman hallituspuolue PS:n ryhmäpuheenjohtaja Jani Mäkelä kertoi A-talkissa, että säästöjen kartuttamiseksi hän olisi valmis leikkaamaan kaiken rahoituksen ilmastotoimista. Tämä oli ehkä lähinnä tarkoitettu tökkimään vastapäätä istuvaa Vihreiden Sofia Virtaa, mutta kuinka kamalan kuvan se taas Suomesta antoikaan. Hallituspuolue on valmis vetämään Suomen kauas niistä kunniallisista tavoitteista, joita se on itselleen asettanut.
Ilmastopolitiikassa vaikeinta on se, että sitä tekevät kansanedustajat. Siis ne ihmiset, joita tavalliset suomalaiset ovat äänestäneet eduskuntaan tekemään milloin mitäkin kurjistamistoimenpiteitä. Näillä ihmisillä ei suinkaan ole minkäänlaista erityisosaamista, ainakaan mitä tulee ilmastotoimenpiteisiin, ja silti he ovat ne ihmiset, jotka saavat päättää Suomen ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä. Johonkin salaiseen sääntökirjaan lienee kirjoitettu, ettei asiantuntijoita pidä uskoa, jos he kertovat jotain mikä ei sovi omaan maailmankuvaan.
Ilmastonmuutos on asia, jonka lukuisat tutkimukset ja ennusteet näyttävät todeksi. Se on asia, jonka jokainen 7.-9. -luokan käynyt ymmärtää jopa ilman asiantuntijoita.
Siis yksinkertaisesti:
Aurinko lämmittää maapalloamme lyhytaaltoisella säteilyllä, joka läpäisee kaikki ilmakehän komponentit. Maapallo taas vastavuoroisesti säteilee pitkäaaltoista säteilyä, jonka ominaisuuksiin kuuluukin se, että se heijastuu takaisin, tai absorboituu ilmakehässä leijaileviin kaasuihin. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Se on elämän kannalta elintärkeä ominaisuus, mutta sopivissa määrin; liikaa kasvihuonekaasuja tarkoittaa liikaa lämpöä planeetalla = elämä kupsahtaa niille sijoillensa.
Varsinainen elämän päättymiseen johtava mekanismi on (ennustettu olevan) se, että kun lämmetessään meret höyrystyvät, ne vapauttavat ilmakehään vesihöyryä, joka toimii kasvihuonekaasun tavoin. Tästä seuraa kierre, jossa meri tuottaa yhä enemmän lämmittäviä komponentteja, joka lopulta johtaa siihen, että meret kiehuvat. Toki elämä kuolee jo ennen tätä, mutta joka tapauksessa harmillinen loppu.
Tämä kaikki selviää yläasteen opintosuunnitelmaan sisältyvästä oppimäärästä. Mitä ihmettä siis on tapahtunut, etteivät (yleensä PS-leiriin kuuluvat) poliitikot ja kansa usko ilmastonmuutoksen olemassaoloa? Onko koulut jääneet kesken, onko tunneilla revitty pitkähiuksisten hiuksia ja liimailtu purkkaa pulpettiin? Kuka tietää.
Palataan uudestaan siihen alkuun, kun kertojamme harhautui ajatuksen tuulivoimapuistoon ja törmäsi roottoriin. Miksi me, kun muutkaan ei. Tämä ajatus asettaa lausujan jotenkin muiden yläpuolelle. Suomalaisten tarvitsee ryhtyä toimiin vasta, kun vaikkapa Kiina (joka on ihan aina se suurin syntipukki ilmastodenialistien puheissa… silloinkohan he uskovat ilmastonmuutoksen olemassaolon, kun pitää syyttää muita?) alkaa hillitsemään päästöjään. Suomessa on tyypillistä pelätä suunnannäyttäjänä olemista. Pelättiin sitä, että oli naispääministeri, niin miksipä ei pelättäisi olla ensimmäisten joukossa hiilineutraaleita. Tässä vaiheessa kuuluu huutoja ja jupinaa, että ilmastotoimenpiteet haittaavat yritysten kehitystä. Vai niin. Mietitään asiaa tältä kannalta: mikäli annetaan saastuttavien yritysten kehittyä ennen kuin heiltä vaaditaan ilmastotoimenpiteitä, ollaan ensinnäkin auttamattomasti myöhässä, kun ilmastotoimia päästään aloittamaan. Seuraa tilanne, jossa se kehittynyt yritys joutuu muuttamaan toimintaansa, kun ilmastonmuutoksen myötä koko maailman kulutustottumukset ovat muuttuneet, ja koko prosessi alkaa taas alusta. Toinen ongelma on se, että aina syntyy uusia yrityksiä, joiden pitäisi antaa kehittyä, ennen kuin ilmastotoimia voidaan alkaa tekemään. Saadaan ikuinen jatkumo, jonka seurauksena ilmastotoimet jäävät lähinnä kauniiksi ajatuksiksi.
Kantava teema viivyttelyssä tuntuu olevan se, että ilmastotoimet hidastavat talouskasvua. Mihin ne yritykset kasvavat, jos ympäristö ympäriltä haihtuu kirjaimellisesti savuna ilmaan? Oikea hetki toimia olisi ollut jo siellä 70-80-lukujen taitteessa, ja ikävä kyllä, nyt alkaa olla jo liian myöhäistä. Mikäli hiilidioksidin yltiöllinen tuotanto loppuisi nyt, on ilmakehässä jo niin paljon hiilidioksidia, ettei sen vaikutuksia ja kerrannaisuuksia pystytä estämään. Asiassa on menty jo niin pitkälle, että ollaan suunnittelemassa satelliittien mukana laukaistavia varjoja, jotka kirjaimellisesti varjostavat auringon säteilyä maahan. Tämä on vähän niinkuin kehittäisi tupakoinnista keuhkosyöpään sairastuneelle tupakan, joka ei ärsytä sairauden turmelemaa hengityselintä. Aurinkovarjot ovat väliaikainen ratkaisu, jonka tarkoituksena on ostaa (siis kirjaimellisesti ostaa, miettikääpä kuinka kallista sellainen on) lisäaikaa ilmastotoimille. Ihmisrodun tuntien tuo varjo katsotaan kuitenkin ratkaisuksi, koska siitä selviää rahalla, eikä ilmastotoimia aloiteta vieläkään.
Vihreitä (tämä lienee yleinen kattotermi ilmastodenialistien puheissa niille, ketkä tietävät, että ilmastonmuutos on totta) syytetään ilmastoahdistelusta ja lobbauksesta. Persut, kuunnelkaa tarkasti: ottakaa nyt se pää pois perseestä. Ilmastonmuutos on totta. Se ei ole minkään salaisen organisaation suuri salajuoni, jonka tarkoituksena on saattaa woke-jumala maailmanvaltiaaksi. Jos se on jonkin tahon salajuoni, niin maapallon ja perusfysiikan, jonka tarkoituksena on saada kuumeen lailla ihmisvirus kuoliaaksi kehossaan. Ja sitähän ihminen lopulta ympäristölleen on. Ihminen alkoi elämään ekovelaksi jo 70-luvun lopulla, ja nyt tämänhetkinen käyttö-velkasuhde on 170% luonnonvaroista. Ihminen ahneuksissaan ottaa kaiken mitä se irti saa antamatta mitään takaisin. Jos unohdetaan se, että ihmisen pitäisi aina suosia ihmisen olemassaoloa, olemassaolevien faktojen valossa ihminen on suurin haittaeläin, mitä maapallo on kohdannut. Mikään olento ei kylvä ympärilleen samanlaista tuhoa kuin ihminen, joka tappaa toisia eläimiä huvin vuoksi; kaataa metsää, jotta saisi sinne parkkipaikkoja / hypermarketeja / lapsityövoimatehtaita; ja ties mitä muuta typerää. Nopein ratkaisu ilmastonmuutokseen tietysti olisi jatkaa samaan malliin, ja oikeastaan vielä hieman lisätä saastuttamista, jotta luonto tekisi mitä luonto tekee parhaiten: hoitaisi ihmisrodun hengettömäksi. Maapallo kyllä pystyy korjaamaan itsensä, ja ihmisrodun olemassaolo on ollut sille vain pieni kausiflunssa.
Uskon, että ihmisrodun kohtalona tulee lopulta olemaan se, että se tappaa itsensä. Jos jätetään laskelmista pois kaikki jättiläisasteroidit ja muut hirmuasiat, ei ole juuri mitään muita todennäköisiä vaihtoehtoja. Ainoastaan tavat vaihtelevat. Mikäli ihminen ei tapa itseään sukupuuttoon sotimalla (ennen ilmastonmuutosta), edetään tilanteeseen, jossa asuinympäristöjen muututtua asuinkelvottomiksi alkaa hallitsematon massamaahanmuutto (tässä vaiheessa täytyy korostaa että kirjoittaja ei missään tapauksessa ole persu-rasisti), joka johtaa joko siihen, että aletaan sotimaan, koska ei suvaita sitä, että meidän koto-Suomessa on muita ihmisiä, tai sitten aletaan sotimaan vasta sitten, kun huomataan, ettei asuinkelvollisten maa-alueiden infrastruktuuri riitä kannattelemaan sitä ihmismassaa, mikä niillä yrittää asua. Kun siihen ympätään vielä se, ettei suomalainen suostu koskaan hylkäämään lihansyöntiä, on näitä asuinkelvollisiksi jääneitä alueita jaettava vielä lihatuotannon kanssa.
Kaikissa skenaarioissa ihmisrodun loppuvastuksena on ilmastonmuutos, joka aiheuttaa joko sotimista, nälänhätää tai paistumisen. Ilmastonmuutos on se loppuvastus, jota ihmisrotu ei tule voittamaan, mikäli merkittävää muutosta ei tapahdu.
Mika Säppi, 14.3.2024
Mitä voit tehdä? Tutustu tapoihin esimerkiksi tästä.
Kirjoittaja ei pidä itseään suurena älykkönä, mutta ei myöskään koe kuuluvansa Äänekkääseen Kansanosaan.
Kommentit