Mika Säppi
teknologiapäällikkö
Yhteystiedot
FIN +358 40 412 8215 | UK +44 744 077 0746
Hei! Minä olen Mika.
Johdan audiotoiminnan teknologiayksikköä ja ratkaisen ongelmia, joita ei välttämättä edes vielä ole.
Osaamiseni keskiössä on kyky luoda ennakoitavia ja luotettavia ratkaisuja, ja suunnitella erilaisia kriisitilanteiden kommunikointistandardeja. Innostun innovaatioista, jotka ovat luotettavia ja vastuullisia. Minulta et saa ratkaisua, joka toimii, mutta kukaan ei osaa aavistaa miten tai miksi.
Vaikka monet parhaat ideat syntyvät odottamattomissa paikoissa, avain menestykseen on ammattilaisten yhteisö, joka tunnistaa ja kehittää näitä ideoita eteenpäin.
Itsellehän tätä tehdään.
On tärkeää muistaa, että kaiken teknologian keskellä teemme työtä ihmisiä varten.
Kun radio-ohjelman juontaja ei osannut käyttää laitteita, tilanne saatettiin kuitata sanomalla, että "itsellehän tätä tehdään". Silloin työskentelin suomalaisessa mediayhtiössä, ja ohjelmaa kuunteli noin puoli miljoonaa suomalaista. Saman lafkan suosituin ohjelma taitaa vuodesta toiseen olla Linnan juhlat.
Teknologiassa ja sen hyödyntämisessä minua viehättää eniten se, miksi asioita tehdään, ei niinkään miten.
Teknologian ei pitäisi sanella, miten asioita tehdään. Sen tulisi toimia ajatustesi jatkeena, kuin luotettava työkaveri, joka ymmärtää tarpeesi ilman, että sinun tarvitsee sanoa mitään. Teknologian tehtävä on tukea sisältöä, sen luojia ja kohdeyleisöä. Kyse on lopulta siitä, että luodaan yhteys sisällöntuottajan ja kuluttajan välille.
Aikanani tässä eräässä mediatalossa olin myös suunnittelemassa, kehittämässä ja testaamassa erilaisia kriisiviestintään liittyviä satelliittikommunikaatiojärjestelmiä, ja sitä, kuinka teknologiaan hurahtamaton ihminen kykenisi käyttämään näitä järjestelmiä heti, kun saapuu tapahtumapaikalle. Käyttötarkoituksesta kertonee jotain se, että testejä tehtiin 27 asteen pakkasessa muutaman metrin päässä Venäjän rajasta neljällä Suomen Venäjän-vastaisella raja-asemalla. Tutkimuksesta julkaistun artikkelin voit lukea täältä: Satelliitit kriisiajan kommunikoinnissa.
Samassa kanavakanslereiden ja PK-päälliköiden luvatussa yhtiössä alkunsa sai myös ajatus täysin autonomisesta radioinfrastruktuurista. Alun perin järjestelmän tarkoitus oli toimia osoituksena siitä, että sen, minkä piti olla mahdotonta, on aivan hyvin mahdotonta jopa open-source-työkaluilla. Kantava teema kehitystyölleni oli hyvinkin yksinkertainen kysymys: "onko järkevää palkata ihmisiä tekemään työtä, jonka tietokone voi tehdä tehokkaammin, ja ilman inhimillisiä virheitä?". Ajatuksesta kasvoi lopulta AirCore-tuoteperheen A26, joka on osoittautunut varsin hyväksi tuotteeksi. Tuotteen avulla media- ja sisältötalot saavat keskittyä sisällöntuotantoon, kun automatiikka hoitaa kaiken siirrä tämä tuosta tuohon -työn.
Samoilla lämpimillä pureuduin myös toiseen, erityisesti radioiden varsin kiusalliseen ongelmaan: tavalliset ulkotuotannot maksavat kohtuuttomasti, vaativat ylimääräistä säätöä ja lopulta kuulijaa ei voisi vähempää kiinnostaa, onko lähetys ennalta taltioitu, vai onko se liveä jostain fiktiivisestä Jumalanselän uima- ja liikuntahallista. Koska niitä ulkotuotantoja tullaan joka tapauksessa tekemään, päätin keskittyä korjaamaan noista luettelemistani epäkohdista kaksi ensimmäistä: kustannus- ja säätökomponentit. Kehitystyön lopputuloksena syntyi OB1, joka sai tulikasteensa päivä sen jälkeen, kun sen mikserin lisäosan virtuaalinen ohjauspinta oli saatu valmiiksi. Laitteen on tarkoitus tehdä se sama asia, mitä tyypillinen radion ulkotuotantoauto tekee, mutta edullisemmin, tehokkaammin ja nopeammin. Ja mikä parasta, myös se paljonpuhuttu talentti osaa käyttää tätä tuotetta.
Erityisosaamistani ovat mm. seuraavat asiat: Liquidsoap, nettiradio- ja broadcast-automaatio ja jakelualustat, Fraunhofer FDK AAC, Opus, IceCast, HLS, Starlink ja muut satelliittipohjaiset kriisi- ja massaviestintävälineet, Dante (Level 3 Certificate). Olen ABA:n kehittäjä.
Olen opiskellut audiotuotannon kursseja Berklee-yliopistossa keskittyen audiotuotantoon, akustiikkaan ja audiofysiikkaan ja -matematiikkaan. Aika ajoin olen taiteen luovemmalla puolella luotsatessani Hevimessu-erikoiskokoonpanoa.
Puheestani poimittua
kaikki menee kyllä ihan hyvin.
Muisto
Minulle onnistunut tekninen ratkaisu ei ole sellainen, jossa on ostettu isolla rahalla hienoja laitteita vain, koska naapurillakin on tällainen (tai tietysti se hieman vanhempi malli). Minulle onnistumista kuvaa se, kun työaika ei kulu siihen, että yritetään epätoivoisesti saada asioita toimimaan. Onnistuneet ratkaisut eivät välttämättä ole edes mitenkään erikoisia. Tässä esimerkissä palaan muistoissani eräässä mediatalossa vallinneeseen ongelmaan, jossa radioon saatettiin lähettää tuplamonoaudiota, jossa kanavien välinen vaihe-ero oli 180°. Usein tätä seurasivat puhelut studiosta, jossa hätääntynyt juontaja ajatteli kaiken menneen rikki, kun studion off-air valo syttyi.
Mistään näin vakavasta ei onneksi ollut kyse, vaikka tietysti joillain onnettomilla, jotka monovastaanottimella lähetystä kuuntelivat, saattoikin lähetys vaieta muutamaksi minuutiksi. Studion off-air-valokin oli kytketty "kuuntelemaan" L+R summaa, jolloin vaihevirheaudio tietysti hölmön logiikan mielestä näyttäytyy täysin mykkänä.
Aikani vaiheita käänneltyäni tuskastuin tilanteeseen ja päätin, että on oltava ratkaisu, joka ei vaadi minun jatkuvaa päivystystä. Päädyin kehittämään yksinkertaisen selaimessa toimivan JavaScript-vimpaimen, joka laski yhteen peräkkäisten samplejen summan, ja mikäli tulos oli negatiivinen, kertoi se toisen puolen -1:llä. (Myöhäisempi versio käytti hieman edistyneempää ristikorrelaatiota mittaavaa kaavaa, koska joku keksi alkaa käsittelemään musiikkia tuolla härvelillä).
Koodi oli konseptina kuin marmorikuula mäkiautona: ei auto ensinkään, mutta joka kerta se päätyy mäen alle. Se riitti. Enää ei tarvinnut päivystää sormi ø-nappulalla, eikä puhelin enää soinut.
Innovaatioiden onnistumista pitäisikin toteutustavan sijasta mitata sen ongelman laadulla, minkä ne ratkaisevat. Jonkun mielestä on ollut tarpeen kehittää mikroaaltouuni, joka ei lopeta piippaamista ennen kuin lämmitettävä asia on poistettu uunin uumenista. Ihan kätevää, mutta enpä usko että on kovinkaan montaa ihmistä jotka unohtavat ruoan mikroon. Ja jos unohtavat, ei silloin ole varmaankaan ollut kovin suuri nälkä.
Näin minusta puhutaan
What sets them apart is their methodical approach to problem-solving. They consistently refuse to implement solutions without thoroughly understanding the underlying mechanisms - a crucial trait for maintaining reliable broadcast systems. Their ability to identify potential failure points before they become problems is remarkable.
A methodical broadcast system architect who combines skeptical analysis with deep system understanding, refusing to implement solutions until their mechanisms are fully understood, making them an invaluable asset for mission-critical audio systems.
I have found them to be both technically demanding and collaborative - a combination that ensures high-quality outcomes while maintaining positive working relationships. They communicate clearly, think critically, and are not afraid to question assumptions until the right solution is found.
