Hevimessun juhlavuosi 2026
Yhtye juhlii kymmenvuotista taivaltaan syksyllä 2026 järjestettävässä suurkonsertissa.
- Kuka olisi vuonna 2015 arvannut, että vielä yli kymmenen vuoden jälkeen näinkin outo spektaakkeli kiinnostaa suomalaisia?, ihmettelee Hevimessun perustaja ja tuottaja Mika Säppi.
Vuoden 2026 helmikuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta ensimmäisestä Hevimessusta Kajaanin kirkossa. Kymmenvuotisen matkan varrelle on sopinut monenlaisia käänteitä. Kokoonpano on muuttunut neljä kertaa, ja jokaisella kerralla kokoonpano on jäsenmäärältään pienentynyt, mutta kyvyiltään kasvanut.
- Alussa meillä oli enemmän tunnetta kuin taitoa. Molempia tarvittiin, mutta vuosien vaihtuessa tunteen ja taidon määrä tasaantui ja vakiintui, kertoo Säppi.
Hevimessu on tekninen suoritus
Yhtyeen esittämä musiikki on aikojen saatossa muuttunut yhä vaativammaksi, joka on vaatinut soittajilta yhä enemmän. Hevimessun perustamisen jälkeen jokainen jäsenistä on valmistunut musiikin ammattilaiseksi, ja ammattimuusikon taidot ovatkin tulleet tarpeeseen.
Ensimmäisinä vuosina yhtye soitti lähinnä muiden tekemää musiikkia, ja tapahtuipa eräänä vuonna niinkin, että kun toimivaa sovitusta ei saatu aikaiseksi, lainattiin Diolta Holy Diver -biisin riffi ja laulettiin sen päälle virsiä, hieman melodiaa muuttaen.
Vuodesta 2018 alkaen yhtye on soittanut ainoastaan omaa musiikkia. Hevimessulla on aivan omanlainen tyyli, jota ei kuule juuri missään muualla:
- Lapsena tykkäsin kuunnella Opethia, Dream Theateria ja Porcupine Treetä. Siis alle kouluikäisenä. Näiden yhtyeiden parissa kasvaminen lienee vaikuttanut musiikilliseen minääni siinä määrin, että nykyään kaikessa on jokin älytön koukero.
- Mutta, ja tämä on se merkittävä mutta: teininä kuuntelin salaa Isac Elliotia ja Cheekiä. Nykyään en enää salaile sitä. Populäärimusiikin yhdistäminen vinksahtaneeseen progemetalliin saa aikaan genren, jota hevimessu nykyään on: post-prog pop-core, Säppi sanoo naurahtaen, ja jatkaa:
-sellaista genreä ei tietenkään ollut ennen meitä, ja se kertonee tyylistämme tarpeeksi.
Digitaalisesti luotu spektaakkeli
Hevimessun virsissä kuullaan myös BBC:n sinfoniaorkesteria, mutta koska tilat ja budjetti estävät kuusikymmenhenkisen orkesterin lennättämisen Suomeen, kuullaan orkesteri äänitallenteelta useimmissa kappaleissa.
Ainutlaatuinen etuoikeus
Säppi kuvailee, että musiikintekijälle Hevimessu on ainutlaatuinen etuoikeus. Harvassa ovat ne musiikintekijät, jotka saavat kirkon seinien sisällä soittaa särökitaramusiikkia.
Ajatuksen takana on kuitenkin syvempikin viesti:
- Kirkon tulee ymmärtää, että pysyäkseen kiinnostavana myös tuleville sukupolville, tulee tarjota muutakin kuin kanttorivetoista urkumusiikkia, kertoo Säppi.
Syytöksiä jumalanpilkasta
Kymmenen vuoden matkalle mahtuu myös erilaisia kommentteja jumalanpilkasta. Säppi ei kuitenkaan ole samaa mieltä:
- Tässähän ei suinkaan ole kyse siitä, että itse Dimmu Borgir tulee laulamaan alakerran ystävästään. Hevimessussa lauletaan niistä samoista asioista mistä gospel-yhtyeet ovat laulaneet kymmeniä vuosia. Ja tarkemmin, laulujen sanathan ovat suoraan virsikirjasta.
Yleisön suosikki
Hevimessu on ollut aina yleisön suosikki. Suhteutettuna tyypilliseen rokkiklubiin, Hevimessu olisi myynyt koko tapahtuman yleisökapasiteetin täyteen jokaisessa konsertissaan.
Kymmenvuotisjuhlan suurkonsertissa Hevimessu soittaa yleisön suosikkeja, eli kappaleita vuosien varrelta, jotka ovat jääneet paitsi yleisön, myös yhtyeen sydämiin. Esimerkiksi jo yhtyeen alkuaikoina Säpin säveltämä virsi 924, Kahden maan kansalainen kuullaan syksyn suurkonsertissa. Suurkonsertin päivänä yhtye julkaisee Kymmenen suosikkia ja yksi hitti -kokoelman suoratoistopalveluihin.
Säppi kehottaakin kaikkia uteliaita, tai jo vanhoja faneja, kerääntymään syksyllä Kajaaniin Hevimessun kymmenvuotis-suurkonsertin ääreen: "meillä on taivaallisen hyvä meininki."
"Nyt on kunnollista!"
Hevimessu on uuden ajan kirkkokokemus. Yhtye sai nykymuotonsa vuonna 2015 ja messu on kerännyt hurjasti suosiota ympäri Suomea. Ensimmäinen Hevimessu järjestettiin Kajaanissa täydelle kirkolle.
Vaikka yhtyeen nimi on Hevimessu, on genre jo melko kaukana varsinaisesta hevistä. Oikeampi ilmaisu lienee post-hardcore hyperpop-progcore, mutta nimenä Hevimessu on selkeämpi ja ehkä hieman helpompi muistaa.
Hevimessun alkuperäisistä jäsenistä ovat jäljellä enää Elisa Korhonen ja Mika Säppi, ja vuodesta 2022 eteenpäin Hevimessussa on heidän lisäkseen mukana Petteri Pääkkönen ja Osmo Saarinen. Suuressa osassa virsistä oman mausteensa mukaan tuo BBC:n sinfoniaorkesteri, jonka orkesteritaustat kuullaan esimerkiksi koko kansan suosikeissa Ken tahtoo käydä Herran askelissa ja Kahden maan kansalainen.
Suomessa on vuosien varrella nähty useita versioita messustamme. Valitessasi meidät voit olla varma, että saat mieleenpainuvan musiikkikokemuksen.
Hevimessun tuottaja Mika Säppi kertoo projektista: "Mielestäni on kiva, että voi soittaa raskaampaa musiikkia sellaiselle väelle, joka sitä ei muuten kuuntelisi. Virsissä on hirveästi asioita, joita niistä voi ottaa irti, kun niissä käsitellään esimerkiksi lapsen kuolemaa.
Tämä on mahdollisuus, jota kovin moni musiikintekijä ei uransa aikana saa kokea. Ihan heti ei tule mieleen kovin montaa artistia, jotka saavat esittää omaa, kirkkoepätyypillistä musiikkia messussa. Siis juuri sitä musiikkia, jota vielä viime vuosituhannen puolella pidettiin metelinä, jota ainoastaan saatananpalvojat kuuntelevat. Se on hyvä motivaattori siihen, että sitä kiinnostaa lähteä tekemään kerta toisensa jälkeen.
Hevimessu rikkoo rajoja ja yhdistää ihmisiä. Olen aina halunnut luoda musiikkia, jota jokainen voi kuunnella. Hevimessu on musiikkia, jota voi kuunnella kirkossa iltapuvussa, eikä kukaan katso pahasti."
HEVIMESSU mediassa:
.jpg)
ELISA KORHONEN
LAULU
Perustajajäsen Elisa on lapsesta saakka ollut kiinnostunut esiintymisestä ja laulamisesta. Hän aloitti pianotunnit neljävuotiaana, mutta se jäi kymmenen vuoden iässä. Muusikon/laulajan uralle hän sai sysäyksen yläaste-aikaiselta musiikinopettajaltaan, joka kehotti häntä laulamaan luokkansa bändin solistina. “Vaikka tykkäsin laulaa, en tuohon mennessä ollut uskaltanut tehdä sitä yksin yleisön edessä.“
Tästä Elisa sai kipinän lähteä opiskelemaan laulua muusikon ammattitutkintoon Kainuun konservatorioon. Sieltä hän jatkoi suoraan Savonian ammattikorkeakouluun musiikkipedagogin opintoihin, josta Elisa valmistui laulunopettajaksi keväällä 2022. Nykyään Korhonen suorittaa musiikin maisteritutkintoa.
Muusikon uralla hän on tehnyt paljon bilebändikeikkoja, sekä ollut mukana useissa eri produktioissa ja tutkintobändeissä solistina sekä taustalaulajana. Tällä hetkellä hän toimii aktiivisesti solistina Hevimessussa, akustisessa Trio Hulluttavat-bilebändissä sekä progressiivistä heviä soittavassa Tether-yhtyeessä.
PETTERI PÄÄKKÖNEN
KITARA
MIKA SÄPPI
KOSKETINSOITTIMET
Mika on Hevimessu -yhtyeen perustajajäsen, säveltäjä ja sovittaja. Hänen soittohistoriansa ulottuu aina vuoteen 2005 saakka, jolloin hän aloitti rumpujen soiton. Myöhemmin hän kiinnostui kosketinsoittimista, ja onkin siitä asti soittanut lukuisissa suosituissa projekteissa. Takana on niin konserttisalikiertueita kuin intensiivisiä klubikeikkoja, ympäri Eurooppaa.
Mikan musiikillisia esikuvia ovat progressiivisen metallin suurnimet, kuten Opeth, Dream Theater ja Porcupine Tree. Kiitos äitinsä, jonka levylaatikosta esille kaivettiin aina joko Opethin Orchid -levy tai Porcupine Treen Fear of a Blank Planet.
Myöhemmin sävellystyöhön on otettu vaikutteita aina nu-metalista pop-musiikkiin. Leikkisästi Säppi kutsuu omaa tuotantoaan post-progressiiviseksi pop-coreksi. Mitä ikinä se tarkoittaakaan, keikalla se selviää.
Säppi soittaa myös muissa yhtyeissä, mm. Vihtahousu ja Orfeuksen Neuvosto.
OSMO SAARINEN
RUMMUT
Osmo soitti rumpuja Celestichaos -progebändissä vuosina 2006-2012. Hän on sen jälkeen soittanut lukuisissa projekteissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Takana on niin konserttisalikiertueita kuin klubikeikkojakin, joiden lisäksi hän on soittanut myös teatterimuusikkona.
Osmo on Dai Kaht -nimisen vuonna 2013 perustetun avantrock/proge/zeuhl-bändin perustajajäsen. Useita kymmeniä keikkoja on takana, ja kaksi julkaistua albumia, joista toinen on julkaistu ranskalaisen Soleil Zeuhl -levymerkin kautta. Dai Kaht on soittanut festarikeikkoja Suomessa ja Suomen ulkopuolella.
2020 Osmo liittyi Vihtahousu -nimiseen Ska/punk/heavy/reggae -yhtyeen solistin ja biisintekijän roolissa. Keikkoja on Vihtahousulla kymmenkunta takana ja hän toimii yhtyeen pääsääntöisenä säveltäjänä ja sanoittajana. Kappaleita on syntynyt yli 20.
Rider
Tech- ja hospitality rider löytyvät samasta tiedostosta.
HEVIMESSU on osa Collins Group -konsernia.